Tuotetietoa

Jalometallituotteissa käytettävät raaka-aineseokset >>
Kulta- ja hopeateosten vuosileimat 1810-2008 >>
 Timanttien puhtausluokat >>
Timantin väriasteet >>

JALOMETALLITUOTTEIDEN LEIMAT
 
Valmistajan nimileima (Kultakeskus Oy)
Valtion tarkastusleima; tuote on valmistettu Suomessa.
Ulkomailta tuoduissa esineissä kruunu leiman pohja on soikea.
Pitoisuuusleima (14 ka kulta)
Paikkakuntaleima (Hämeenlinna)
Paikkakuntaleiman lyönti on vapaaehtoinen.
Vuosikirjainleima (valmistusvuosi K8 = 1987)


KULLAN PITOISUUSLEIMAT
 
585/1000 (14 ka kulta)
750/1000 (18 ka kulta)


HOPEAN PITOISUUSLEIMAT
 
830/1000 (Pohjoismaissa käytettävä hopea)
925/1000 (sterling-hopea)


PLATINAN PITOISUUSLEIMAT
 
950/1000


Alle yhden gramman kultatuotteet ja alle viiden gramman
hopeatuotteet voidaan leimata vain nimi ja pitoisuusleimalla.

JALOMETALLITUOTTEISSA KÄYTETTÄVÄT RAAKA-AINESEOKSET

Useimmat jalometallit ovat liian pehmeitä käytettäväksi puhtaina koruissa
ja käyttöesineissä. Tämän vuoksi jalometalleihin lisätään seosaineita,
jotka lisäävät tuotteen lujuutta ja muovailtavuutta eri työvaiheissa.
 
Kulta 18 karaatin kulta sisältää 750/1000 puhdasta kultaa ja 250/1000 seosainetta, jossa on 1/3 hopeaa ja 2/3 kupa- ria. 18 karaatin valkokulta saa värinsä palladiumista. Seosaine sisältää palladiumia 2/3, loppuosa on hopeaa. 14 karaatin kullassa on 585/1000 puhdasta kultaa ja 415/1000 seosaineita. Korunvalmistuksessa käytetään myös 14 karaatin valkokultaa.
 
Platina Platinakorut sisältävät 950/1000 puhdasta platinaa,
seos aineena kuparia 50/1000. Platinaa käytetään kestävyytensä ansiosta valkokullan ohella erityisesti timanttien istutusalustana.
 
Hopea Hopean seosaineena käytetään kuparia. Seosten suhteet ovat joko 830/1000 hopeaa (työhopea) tai 925/1000 hopeaa (sterling-hopea).
 
Alpakka Alpakkaseos sisältää 62-64% kuparia, 20-24% sinkkiä
ja 12-18% nikkeliä. Alpakkaesineen pinta hopeoidaan vahvalla hopeakerroksella.
 
Tina Tinaesineet valmistetaan metalliseoksesta, jossa tinaa on 925/1000. Seosaineet ovat kupari ja antimoni.
 
Pronssi Pronssi-nimitystä käytetään useista eri kuparivaltaisista seoksista. Taide-esineissä käytetty seos tunnetaan mm. nimillä tompakki ja taidepronssi.

KULTA- JA HOPEATEOSTEN VUOSILEIMAT 1810-2008
 
A -1810
B -1811
C -1812
A2-1834
A3-1858
A4-1882
A5-1906
B5-1907
C5-1908
D5-1909
E5-1910
F5-1911
G5-1912
H5-1913
I5-1914
K5-1915
L5-1916
M5-1917
N5-1918
O5-1919
P5-1921
Q5-1921
R5-1922		 S5-1923
 T5-1924
U5-1925
V5-1926
X5-1927
Y5-1928
Z5-1929
A6-1930
B6-1931
C6-1932
D6-1933
E6-1934
F6-1935
G6-1936
H6-1937
I6-1938
K6-1439
L6-1940
M6-1941
N6-1942
O6-1943
P6-1944
Q6 1945		 R6-1946
S6-1947
T6-1948
U6-1949
V6-1950
X6-1451
Y6-1952
Z6-1953
A7-1954
B7-1955
C7-1956
D7-1957
E7-1958
F7-1959
G7-1960
H7-1961
I7-1962
K7-1963
L7-1964
M7-1965
N7-1966
O7-1967
P7-1968		 Q7-1969
R7-1970
S7-1971
T7-1972
U7-1973
V7-1974
X7-1975
Y7-1976
Z7-1977
A8-1978
B8-1979
C8-1980
D8-1981
E8-1982
F8-1983
G8-1984
H8-1985
I8-1986
K8-1987
L8-1988
M8-1989
N8-1990
O8-1991		 P8-1992
Q8-1993
R8-1994
S8-1995
T8-1996
U8-1997
V8-1998
X8-1999
Y8-2000
Z8-2001
A9-2002
B9-2003
C9-2004
D9-2005
E9-2006
F9-2007
G9-2008

TIMANTTIEN PUHTAUSLUOKAT
 
PUHDAS Asiantuntija ei havaitse epäpuhtauksia 10-kertaisella suu- rennuslasilla.
VVS Vain vähäisiä sulkeumia, jotka asiantuntija 10-kertaisella suurennuslasilla voi vaivoin havaita.
VS Vähäisiä sulkeumia. Pieniä, melko vaikeasti 10-kertaisella suurennuslasilla havaittavia
SI Sulkeumia, jotka 10-kertaisella suurennuslasilla havaitaan, mutta joita paljaalla silmällä ei nähdä.
P Sulkeumia, jotka paljaalla silmällä voidaan havaita. Sulkeumia, jotka paljaalla silmällä on helppo havaita. Haittaavat kiven loistoa ja kauneutta.

TIMANTIN VÄRIASTEET
Perinteiset väriasteet